keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Viimeinen alkeiskurssin tunti!

Kaikki loppuu aikanaa, tässä tapauksessa siis alkeiskurssi. Ja toka etappi, eli esteiden ylitys suoritettu! Vikalla alkeiskurssin tunnilla päästiin siis haistelemaan mitä se hyppääminen on ja mitä se vaatii. No mitä se mun kohdalla tarkottaa? Homma vaatii tasapainoa, päättäväisyyttä ja uskallusta, nämä asiat tuli mieleen ekan estetunnin perusteella heti mieleen.

Ratsuna toimi Tomtom. Herra vanhus olis selvästikin tarvinnut pidemmät alkuverkat ja pääsiin just ja just raviin -mielestäni se tuntui lähinnä pikakävelyltä. Semmösta köpöttelyä siis mentiin ekat 10 min :D Laukkaan ei ollut mitään asiaa ennen 30minuutin verryttelyä, jos edes sillonkaa...
Tunnilla mentiin puomeja aluksi ja muisteltii mites se kevytistunta meni. Joka kerta puomeille tultaessa Tomppa pysähty tai hiljensi vauhtia ja käveli ne yli -ilmeisesti juuri koska ei ollu viel lihakset vertyneet? En tiiä, ehkä sittenkin kuljettajassa vikaa sanon minä.

Ja siitä laukkaamisesta... Näin rehellisesti sanottuna oli yksi vaikeimmist tunneista saada hevonen laukkaamaan, saatika  pysymään laukassa. Puoli kierrosta mini laukkaa ja sitten tipahti takas raviin. Tietysti, joka kera viimeisessä kurvissa ennen estettä lyödää joku prkl hipsutteluravimoodi päälle... Tehtiinhän me noita kunniakierroksia tovi ennen kun varsinaisesti alko homma skulaamaan :D Onneks ei sentään oltu ainoita kenellä tää sama onglema oli, sillä ite jo melkee vaivuin epätoivoon. En oo varma saatiiko kuvattua tätä kaikkee huvitusta, nimittäin the kuvaaja oli 100% varma ettei me edes päästä hyppää ja hihitti katsomossa xD. 

Kaikki tuntilaiset kummiski pääsi ylittämään esteet ja siistii oli vaikka mentiiki vähä taas kantapään kautta. Tomppa alko toimii viimesellä 15minuutilla, sillo se kyl meni laukkaa ja ravii vaikka päälaelteeenkin. Tunnista jäi superfiilikset ja odotan innolla seuraavaa estetuntia!



Tän tunnin lisäks oon menny nyt pari kertaa Hissukalla... Niistä tunneista ei tuu mieleen kauheesti mitään, sillä Hissukka on aika lailla semmone tasanen pötkylä. Ainoostaan, että joudun sen kaa ylläpitää tasapainoo jälleen kerran puolipidätteillä ku tyyppi meinaa hiihdellesää kaatua turvalleen. Meijän missiona on lähinnä ollu ettei oiota kulmissa, muuten tasasen varmaa menoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti