tiistai 29. syyskuuta 2015

Alkeiskurssi osa 3


Torstai, syyskuun viimeinen sellanen.
Viime tunnilta jäi hyvät fiilarit ja kelasin jatkaa samaa rataa kunnes, näin listat. Omega, tiesin heti et illasta tulee vaikee... En muuten enää (ikinä) mene samaan karsinaan sen kanssa. Se anto ensin harjata sentään toisen puolen, ennen kun menin toiselle puolelle, ja alkoi sellanen teppuilu et huhhu - yritti purra koko ajan ja äkästä steppailuu edestakasin. Ite en siis pystynyt laittaa Omegaa loppuun asti kuntoon, mä pelkäsin koko hevosta :D Onneksi joku nainen tuli jeesaa, kiitokset hänelle!

Itse tunnista vois sanoo, että tunsin itteni koko lailla menetetyks tapaukseks! Päästiin ensin taas kunniapaikalle jonon kärkeen, kunnes neiti tamma-hevonen tajus et voi P, eihän tän näin pitäny mennä. "Mä oon ekana mitä mä teen, mitä  mä teen?'' Siis jarru! Keskelle ympyrää  ja paikalleen siihen... :D Noin se meni, kuulostaa jotenkin tuntihevosen metkuilta.

Hyvin lähti siis. Sitten olikin mun säätämisen vuoro. Pohkeet ei toimi, kädet ei toimi, hevonen ei tottele ollenkaan. Raippa sentää toimi joten kuten... Sitä kun oppisi viel käyttää, oikein ja määrätietoisesti! Siirryttiin jonon hännille ja Omppu suostu menee muiden perässä. Ei kiva, mitä mä tässä opin? No, mentiin ainakin ekaa kertaa laukkaa - avustajat oli mukana jeesaamassa. Ei se laukannostokaan ihan helppoa oo, varsinkaa sillon, kun pitää tolla kepillä antaa vauhtii. Noin 5minuuttia ennen loppukäyntejä Omega jopa totteli mua...  -.-

Nyt ei tullut valitettavasti videota, kun serkku -jonka piti tulla peesiin- ei löytäny tallille :DD Mut ens kerralla lupas tulla uusiks ottaa todistusaineistoa. Nyt, kun mietin asiaa jälkikäteen, niin ihan hyvä, että meni niinku meni. Se sai mut ajattelee, että onko parempi mennä helpolla hevosella vai vaikealla? Ite nään kummassakin omat hyvät puolet. Helpolla hevosella rasastaessa voi keskittyy enemmän omaan tekemiseensä, kun ei tarvii tuhrata aikaa esimerkiks tohon raipan käyttämiseen ( jep, huomaan tuijottavani reitin sijaan sitä raippaa :D) tai esimerkiks Namin isoissa liikkeissä ihan vaa kyydissä pysymiseen. Helpon hevosen kanssa voi harjotella vaikka tuntuman säilyttämistä tai jotai vaikeempaa reittiä. Vaikeen hepan kanssa taas huomaa, kuinka paljon täytys kehittyy ja harjotella esim just tota apujen käyttöö lisää. Eli vaikka hevonen kiukuttelis, niin saisin kuitenki oman tahtoni läpi ja raajat toimis niinkun niiden pitää. 

Se on sitte ens kertaan Ciao!

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Ennakkoluuloja

Heppapoika, heppamies. Voin kuvitella kuinka moni on oman tietokoneen tai puhelimen toiselta puolelta nauranut ivallisesti tai miettinyt, että mitä ihmettä toi Jere nykyään duunaa. Ratsastaa ja joku blogikin vielä! Homojen hommaa, tyttöjen juttu, ai onko sulla nyt jotkun pillihousutkin? Naurakaa vaan, mä en välitä.

Joku turha jäbä, katsomokin ihan tyhjillään ;)

Miksi ihmisillä on sellainen käsitys miesratsastajista? En yhtään ihmettele, ettei miehet alota harrastamaan. Kaverit ulisee liikaa, että ei todellakaan, jos edes uskaltaa ehdottaa. Yhteisö suhtautuu myös kummallisesti: ''ai harrastat ratsasusta vai''? Tämä korostuu etenkin kun on aloittelija. Itse julkasin blogini omalle facebook seinälleni ja moni oli sitä mieltä, että hyvä homma & pidä lippukorkeella. Sit oli tää hihittelijä porukka, ketkä ei oo edes koskaa nähny hevosta, saati koskenu sellaseen ja heti "Kaapista ulos"- kommentointia. Jep jep.. No, pitäähän kavereita kestää, vai pitääkö?

Tässä vähän estepuolen maailman top ranking listaa... Klikkaa isommaksi!Ja kuinka ollakaan mies heti ykkösenä.
Ajatellaan vaikkapa teinin näkökulmasta... Vaikka halua harrastamaan olis, ei takuulla ton jälkeen kehtaa mennä! Miksi hevosurheilun pitäis muka olla naisten laji? Ulkomailla ihan normi homma, jos mies ratsastaa. Myös suuri osa isojen luokkien kilpailijoista estepuolella näyttää olevan miehiä. Yleisen nuivan asenteen takia miehiä on vähemmistö ratsastuskouluilla ja se myös verottaa osan uusista tulijoista pois. Ja kehäpäätelmä on valmis: tyttöjen laji, kun siellä on vaan tyttöjä.

Mä luulin päässeeni teinivaiheesta jo ohi, mutta ilmeisesti joku disauttaja ei vielä ihan ole?

kuva lainattu lappeenranta.fi
Entäs 100 vuotta sitten? Sillon miehet teki hommia hevosilla! Ilman hevosta oli vaikea päästä mihinkään, tai olla yhtään mitään. Hevoset oli työkavereiden lisäksi myös arvostettuja perheenjäseniä ja niistä oli pidettävä hyvä huoli. Muuten ei tullut leipää pöytään... Myöskään sotia ei ole voitettu jalkaisin. 









Miten saadaan enemmän miehiä tallille? Miten pyyhitään ennakkoluuloja? Meijän alkeistunnilla käy 5 miestä ja näin ensi tuntemalta kaikki on ihan heteroita, tyttöystävät katsomossa. Toisaalta, onko suuntautumisella lopulta yhtään mitään väliä? Aina joku on erilainen jollain tapaa ja toinen ahdasmielinen ja tuomitsemassa. Musta hevosurheilu on laji siinä missä muutkin, ja harvinaisen hieno sellanen. Hienoa kaiken muun lisäks siinä tekee se, että se on tasa-arvoinen; miehet ja naiset kilpailevat samassa sarjassa. Tällaista piirrettä ei monessa muussa (olympia)lajissa ole! Etenkin esteratsastuksessa, jossa aika ja virhepisteet ratkaisee, se on ihan se ja sama kuka olet, jos osaat vaan ratsastaa.

Siispä hiiteen ennakkoluulot ja jäbäleissönit ja miehiset miehet ratsaille!


lauantai 19. syyskuuta 2015

Maastoilua ja alkeiskurssin 2. tunti




Viime sunnutaina käytiin kaverini kanssa Hyvinkäällä maastoilemassa.
Hevosen laitto alkaa pikkuhiljaa luonnistumaan. Mutta milloin opin vaatimaan hevoselta? Ennen maastoon lähtemistä tuntui kentällä ratsastaessa siltä, että hevonen päätti mitä tehään. Mistä tää johtuu? Tälläsiä ajatuksia ennen varsinaista 'suoritusta' siis...
Metässä mentiin ekan kerran ojan yli ja muuten jännitti ihan törkeesti :D Ei hypätty, mentiin kilpikonna vaihteella alas hitaasti, sieltä sit kömmittii ylös. Eka ajatus oli, et mitä jos tää kaatuu? Oli ne hevoset selvästikin mennyt ennenkin sen kohan. Ojan jälkeen alkoi sitten umpimettä, josta oltiin aiemmin jo kävelty. Ite tykkäsin mennä siellä korvessa, tosi rentouttavaa ratsastaa tasaisella hevosella. Aion mennä kyllä uudestaan tonne mestaa, heti, kun saan taas tilaisuuden.

Jälkitunnelmii muuten suomenhevosesta: ite en edes huomaa ravin ja pikakävelyn eroa :D tosin raipalla olisin varmasti saanut polleen vähän paremmin vauhtii. Seuraaval kerralla lupaan ittelleni vaatia enemmän!



Mä ja Rocky, jota toi poseeraus ei oikeen kiinnostanu

Torstaina oli taas alkeistunti ja tällä kertaa ei tarvinnut laittaa muutaku jalustimet kuntoon, hevoset oli edelliseltä tunnilta valmiit meidän rääkättäväks. En tosin koskaa löydä oikeeta pituutta niihin, liianlyhyet liian pitkät.. Murrr!

Pyysin  tunnin alussa, et saan mennä ilman taluttajaa, sainkin! Aika hyvin porukka veti, tais olla ainoastaa yksi jäbä kenellä oli avustaja (meni ekaa kertaa). Käveltii varmaa 20min alussa, ku jengi oli myöhässä säätämässä kamoja. Päivän teema oli harjotusravi, kokorataleikkaa ja ympyrä. Omaa ratsastusta pitäs parantaa vielä sen verran, että pitäis muistaa painaa kantapäitä maahan, tuntuu välillä siltä et lipsahtaa jalat...

Lopuksi faneilleni video! Enjoy :)



Follow my blog with Bloglovin

lauantai 12. syyskuuta 2015

Alkeiskurssi osa 1



Miesten alkeiskurssin eka ratsastuskerta oli torstaina. Olin skipannut alun teoriatunnin ja vaihtanut sen yhteen irtotuntiin myöhemmälle ajankohdalle, koska hinku ratsastamaan on kova (ja periaatteessa osaan jo ekan teoriatunnin asiat, niinkun tallikäytänteet ja kuntoolaitot..) Jännitti muuten ihan sikana lähtee tallille! Mulla oli onneksi kaverini Elina henkisenä tukena, haki mut jopa kotoa. Tallilla jännitti siihen asti, että pääsin laittaa ratsuani Rockya kuntoon. 

Meillä kaikilla oli avustajat kuntoonlaitossa. Omani seurasi taka-alalla, koska Elina oli vieressä jeesaamassa, jos sormi menee suuhun - kyllähän se menikin, pari kertaa. Ihme naruja satulavyön alle ja ohjaimeen. Jotain esteratsastus vermeitä (martsari), no tulipahan ennakkoharjoitusta! 

Itse asiaan. Jouduin olemaan hihnan päässä koko tunnin... En tiedä sitten,  olisinko saanut mennä ilman kysymällä. Ehkä, ehkä ensikerralla. Mun mielestä olisin saanut tunnista enemmän irti pelkästään sillä, että taluttaja olis antanut meille enemmän narua; hyvä ettei pitänyt sen turvasta kiinni vaikka kädessä oli  kaksi metriä ylimääräistä. Mä olin sanonut ennen tuntia sille, että oon ratsastanut 9 kertaa. Ei siis ottanut kuuleviin korviinsa tai sitten avustajille on ohjeistettu, että niillä pitää  olla kontrolli koko ajan. Jos olisin mennyt ekaa kertaa ikinä, sen ymmärtäisi paremmin, mut mähän oon jo proo ;D

Anyway, Tunnin pääaiheet harjotusravi, kevyt ravi ja kokorataleikkaa. Ekat naurut/hurraukset katsomosta tuli siinä vaiheessa, kun ope kysy osaako mennä kärjessä kokorataleikkaan, Vastasin itsevarmasti 'OSAAN'. Tosin, mun ohjaaminen oli vähän liikaa sidottu avustajaan ja se tuntu onnettomalta.

Mä tiiän, että odotin ehkä liikoja ekalta kerralta, mutta oon silti tosi tyytyväinen, että ilmottauduin kurssille. Meijän ope oli kiva, ja meno muutenki ihan asiallista. Tässä hommassa on se paha juttu, että nälkä kasvaa syödessä! Seuraavaan kertaa sit paremmal menestyksel. ;) 



PS. Haluun viilettää vapaana! Nyt viikonloppuna pääsenki maastoilee, suomenhevosella.




maanantai 7. syyskuuta 2015

Pukkilaukkaa pillihousuissa





Salakavalat kun näistä ei edes osais sanoo
että ne on ratsastuskengät.
Hööksissä käydessä mukaan tarttui  ratsastuskengät ja housut. Haha, nyt mulla on sit ihan omat oikeet pillipöksyt, melko gay? Chapsit jäi uupumaan,  koska en kuulemma myyjän mukaan tarvii sellasii, kun en ratsasta 5 hevosta päivässä + ja ettei tuohon kenkämalliin käy mitkään. Mun mielipide on se, että myyjä oli tällaisen aloittelijan kohdalla vaan ehkä vähän ylimielinen tai muuten laiska etsii saappaanvarsista kokoja.  :P Katotaan tarviiko sellaiset hommaa myöhemmin sit kuitenkin. Kypärää ei vielä löytynyt myöskään, sellaista mieleistä, missä mun pää ei näytä molluskalta.

Namilla oli sponsorin edustusvetimet päällä.
Screenshotti videolta.



Videolla 9. ratsastuskerta. Valitettavasti siitä puuttuu laukka molempiin suuntiin... Ja se, kun Nami yritti taas tiputtaa mut kyydistä! Tällä kertaa se vetäisi herneet nenään, kun ulkokentän peili oli menny huuruun ja ratsastettiin sitä kohti. Ihan kun se ei olis ollut siinä aikasemmilla kierroksilla... Harmi, ettei yhtäkään kertaa pukitteluista olla saatu videolle. Pro rider, pysyin taas kyydissä! Go-pron joutuus ehkä ostamaan jatkoo ajatellen: koutsille vaan päähän, nii tulee meijän sekoilut nauhalle. 



Alkeiskurssi alkaa nyt torstaina, ja toivottavasti sieltä sais lisää itsevarmuutta tähän hommaan. Just nyt tuntuu et oon lähinnä säkkimaisteri, könttinä kyydissä.
Namin jälkeen ratsastuskouluhevosten pitäis kuulemma olla piece of cake, ainakin istua ravissa, ja muutenkin kun ne on kokeneempia. Jos pääsis treenaamaan laukkaa ja ohjaamaankin, itse eikä vaan liinassa. Ja joskus sitten niitä esteitä, kun on noi hallintalaitteet kunnossa.


Random haaste

Kyseessä siis haaste, jonka sain blogiini... Kiitos kyssäreistä Anni; oli ehkä turhan vaikeita mulle, kun koko homma on vasta näin alussa.


1) Minkälainen ensikokemuksesi oli hevosista? 
Pelottava,iso,arvaamaton. Parivuotta sitten taisin ekan kerra koskea hevoseen.

2) Kuinka usein olet viikossa hevosten parissa?
 Tässä vaiheessa ratsastusuraani kerran viikossa.

3) Suosikki hevosrotu? Perustelu. 
 En tiedä kuin yhen rodun ja se on suomenhevonen :D "Nami" on kumminkin mun suosikkihevonen ja rotuahan  mä en tiiä.

4) Pahin tipahtaminen/loukkaantuminen hevosten kanssa? 
Kerran tippunu, enkä tipu toista kertaa ;D

5) Jos sinulla olisi tilaisuus lähteä ulkomaille työskentelemään hevosten pariin, lähtisitkö? 
Tilaisuus oli lähtee, mutta jänistin.

6) Onko sinulla omaa hevosta, jos on milloin ja mistä ostit sen? Jos ei, aiotko koskaan hankkia?
Ei oo omaa heppaa,olis kiva omistaa jos joku hoitais ja maksais kulut. Musta tuntuu et oman hepan pitäminen olis tässä vaiheessa liian iso rahareikä.

7) Oletko kiinnostunut enemmän ravi- vai ratsastusurheilusta?
Kenttäratsastuksesta. Mä oon aina halunnu mennä kovaa metässä, oli sitte alla pyörä tai pärrä- hevosella meno "metäs" tois lisämausteen.

8) Oletko ikinä kilpaillut? 
En, ehkä te viellä näätte :D

9) Oletko koskaan joutunut luopumaan tärkeästä hevosesta? 
En.

10) Onko ratsastus/hevosen omistaminen kallis harrastus?
 On.

11) Mikä on unohtumattomin kokemuksesi hevosten parissa?
 Ensimmäinen kerta ravia ilman taluttajaa ;)