Viime sunnutaina käytiin kaverini kanssa Hyvinkäällä maastoilemassa.
Hevosen laitto alkaa pikkuhiljaa luonnistumaan. Mutta milloin opin vaatimaan hevoselta? Ennen maastoon lähtemistä tuntui kentällä ratsastaessa siltä, että hevonen päätti mitä tehään. Mistä tää johtuu? Tälläsiä ajatuksia ennen varsinaista 'suoritusta' siis...
Hevosen laitto alkaa pikkuhiljaa luonnistumaan. Mutta milloin opin vaatimaan hevoselta? Ennen maastoon lähtemistä tuntui kentällä ratsastaessa siltä, että hevonen päätti mitä tehään. Mistä tää johtuu? Tälläsiä ajatuksia ennen varsinaista 'suoritusta' siis...
Metässä mentiin ekan kerran ojan yli ja muuten jännitti ihan törkeesti :D Ei hypätty, mentiin kilpikonna vaihteella alas hitaasti, sieltä sit kömmittii ylös. Eka ajatus oli, et mitä jos tää kaatuu? Oli ne hevoset selvästikin mennyt ennenkin sen kohan. Ojan jälkeen alkoi sitten umpimettä, josta oltiin aiemmin jo kävelty. Ite tykkäsin mennä siellä korvessa, tosi rentouttavaa ratsastaa tasaisella hevosella. Aion mennä kyllä uudestaan tonne mestaa, heti, kun saan taas tilaisuuden.
Jälkitunnelmii muuten suomenhevosesta: ite en edes huomaa ravin ja pikakävelyn eroa :D tosin raipalla olisin varmasti saanut polleen vähän paremmin vauhtii. Seuraaval kerralla lupaan ittelleni vaatia enemmän!
 |
| Mä ja Rocky, jota toi poseeraus ei oikeen kiinnostanu |
Torstaina oli taas alkeistunti ja tällä kertaa ei tarvinnut laittaa muutaku jalustimet kuntoon, hevoset oli edelliseltä tunnilta valmiit meidän rääkättäväks. En tosin koskaa löydä oikeeta pituutta niihin, liianlyhyet liian pitkät.. Murrr!
Pyysin tunnin alussa, et saan mennä ilman taluttajaa, sainkin! Aika hyvin porukka veti, tais olla ainoastaa yksi jäbä kenellä oli avustaja (meni ekaa kertaa). Käveltii varmaa 20min alussa, ku jengi oli myöhässä säätämässä kamoja. Päivän teema oli harjotusravi, kokorataleikkaa ja ympyrä. Omaa ratsastusta pitäs parantaa vielä sen verran, että pitäis muistaa painaa kantapäitä maahan, tuntuu välillä siltä et lipsahtaa jalat...
Lopuksi faneilleni video! Enjoy :)
Pakko sanoa näin 12ratsastusvuoden ja n. 30 suomenhevosen kokemuksen jälkeen että oot löytäny vasta sen suokkien toisen ääripään. Kun suomenhevosten kenttäkisojen maasto oli alkamassa, kuuli kuuden suokin olevan verkka-alueella kauas. Kun avoin luokka samalla radalla (ilman suokkeja, poneja ja täys- ja puoliverisiä siis) n. 30 startilla alkoi, huomasi sen vasta kun ensimmäinen viuhahti radalla ohi (olin siis katsojana). Jos varmajalkasta vauhtia kaipaat niin suokilla sen löytää.
VastaaPoistaTämä nyt näin pakollisena oikaisuna koska kisasin suokilla, jonka kanssa männyt vaan vilisi ohi ja katsojia pelotti kun ratsastin sitä... D
Toinen kommentoitava kohta että hienoa kun on miesratsastajan blogi heti alusta asti. Itselleni ratsastavat miehet eivät ole uusi juttu, isäni on ratsastanut ja tätä kautta mut on viety hakemaan ensikosketus hevosiin armeijan tallilta jossa sen hevosten siirryttyä tosin uuteen paikkaan aloitin ratsastuksen. Näin nämä armeijalla myös ratsastuksen aloittaneet miehet siirtyivät sinne joten heitä on näkynyt tasaseen tahtiin, tosin keski-ikä taitaa olla siinä 55-60...
Ja jostain syystä useimmiten ratsastavat miehet pärjää hyvin. Vaikka on teitä näkyy vähän kilparadoilla, kun katsoo tuloksia niin prosentuaalisesti onnistuneita on enemmän kuin naisissa, todella harvoin näkyy miesratsastajilla hylättyä tai muuten huonoa tulosta. Tätä ihmettelen edelleen, mikä siihen on syynä mutta jos saat selville niin kerro mullekkin :D
Kenttäratsastus on kivaa, toivottavasti saat toteutettua haaveesi päästä niille radoille. Meitä muita päättämättömiä ja kaikessa yhtä huonoja (kuten ainakin itse itselleni lajivalinnan perustelen) on sen verran vähän että lisäjoukot eivät ole pahitteeksi.
Tämä lähinnä tällaisena öisenä raapusteluna, pidä blogissasi tai älä, mutta koko kommentin kiteytys menköön yhteen: tsemppiä valitsemallesi uralle ja kannusta muitakin :)